{"id":1,"date":"2021-11-05T01:11:00","date_gmt":"2021-11-05T01:11:00","guid":{"rendered":"http:\/\/afars.fi\/fifi\/?p=1"},"modified":"2026-02-15T15:20:01","modified_gmt":"2026-02-15T13:20:01","slug":"mika-afrikan-tahdessa-on-ongelmallista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/2021\/11\/05\/mika-afrikan-tahdessa-on-ongelmallista\/","title":{"rendered":"Mik\u00e4 Afrikan t\u00e4hdess\u00e4 on ongelmallista?"},"content":{"rendered":"\n<div class=\"wp-block-group alignwide\"><div class=\"wp-block-group__inner-container is-layout-constrained wp-block-group-is-layout-constrained\">\n<p>Lautapeliss\u00e4 on tavoitteena tutkia maanosaa ja ker\u00e4t\u00e4 rikkauksia etsim\u00e4ll\u00e4 jalokivi\u00e4. Suurin ja t\u00e4rkein jalokivi peliss\u00e4 on Afrikan t\u00e4hti. Pelaaja ottaa siis k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 valloittajan roolin.<\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4inen ongelma peliss\u00e4 on sen antama negatiivinen kuva Afrikasta vain sademets\u00e4n\u00e4, ei-kenenk\u00e4\u00e4n-maana, eksoottisena leikkikentt\u00e4n\u00e4, jossa asuu alkukantaisia ihmisi\u00e4 ja joka ei tunne aiempaa omistajuutta. T\u00e4m\u00e4 kuva ei ole koskaan vastannut todellisuutta. Ennen kolonialistien saapumista Afrikan mantereella kasvoi ja kukoisti useita yhteis\u00f6j\u00e4, yhteis- ja valtakuntia. Muutamia esimerkkej\u00e4 ovat Etiopian edistynyt valtio, joka taisteli ja voitti siirtomaaherrat, Malin valtakunta kukoisti vuosisatoja ja Timbuktussa oli muun muassa maailman ensimm\u00e4inen yliopisto, Beninin valtakunta sek\u00e4 muinainen Egypti, jonka ihmeet olivat ja ovat tuttuja laajalti ymp\u00e4ri maailman. Eurooppalaiset siirtomaaherrat loivat ja levittiv\u00e4t virheellist\u00e4 ja valheellista kuvaa Afrikasta oikeuttaakseen Afrikan valloituksen, valkoisen ylivallan ja lopulta, se my\u00f6s loi valkoisen pelastajan mielenkuvan.<\/p>\n\n\n\n<p>Toiseksi, mik\u00e4\u00e4n peli tai muu asia, joka kaunistelee rasistisia aatteita on vahingollinen ja loukkaava Afrikkalaisia kohtaan. Kolonialismi on kipe\u00e4 osa Afrikan menneisyytt\u00e4 ja sit\u00e4 ei pit\u00e4isi muuntaa viihteelliseksi peliksi. Afrikka k\u00e4rsii edelleen kolonialismin pahuudesta. Afrikkalaiset eiv\u00e4t tarvitse p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 muistutuksia kolonialismin kamaluuksista ja traumoista. Kolonialismista pit\u00e4isi opettaa Euroopan historiana &#8211; sit\u00e4h\u00e4n se todellisuudessa on. Kolonialismin toteutusta mm. suunniteltiin Berliiniss\u00e4 vuonna 1884 ja p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 olivat Eurooppalaiset. Kolonialismi pit\u00e4isi aina olla yhdistettyn\u00e4 ja liitettyn\u00e4 Eurooppalaisiin osana heid\u00e4n historiaansa Afrikassa. Eurooppalaisten ei pid\u00e4 koskaan unohtaa ett\u00e4 kolonialismi rakensi Euroopan ja pelit kuten Afrikan t\u00e4hti ovat saman kolonialismin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 peli on monelle ensimm\u00e4inen kontakti Afrikan mantereeseen ja sellaisena, sill\u00e4 on suuri vaikutus ihmisen (erityisesti lapsen) mielikuvaan ja k\u00e4sitykseen Afrikasta. Afrikan t\u00e4hti osaltaan mahdollistaa kolonialistisen mielenkuvan, rasismin ja afrofobian kehityksen ja sit\u00e4 tulisi k\u00e4sitell\u00e4 sen mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjoittaja: Eugene Ufoka<\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lautapeliss\u00e4 on tavoitteena tutkia maanosaa ja ker\u00e4t\u00e4 rikkauksia etsim\u00e4ll\u00e4 jalokivi\u00e4. Suurin ja t\u00e4rkein jalokivi peliss\u00e4 on Afrikan t\u00e4hti. Pelaaja ottaa siis k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 valloittajan roolin. Ensimm\u00e4inen ongelma peliss\u00e4 on sen antama negatiivinen kuva Afrikasta vain sademets\u00e4n\u00e4, ei-kenenk\u00e4\u00e4n-maana, eksoottisena leikkikentt\u00e4n\u00e4, jossa asuu alkukantaisia ihmisi\u00e4 ja joka ei tunne aiempaa omistajuutta. T\u00e4m\u00e4 kuva ei ole koskaan vastannut todellisuutta. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":443,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":531,"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1\/revisions\/531"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/443"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}