{"id":451,"date":"2021-11-09T20:39:23","date_gmt":"2021-11-09T20:39:23","guid":{"rendered":"http:\/\/afars.fi\/fifi\/?p=451"},"modified":"2026-02-15T15:19:23","modified_gmt":"2026-02-15T13:19:23","slug":"negatiivinen-kuva-afrikasta-ja-afrikkalaisista-suomalaisessa-mediassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/2021\/11\/09\/negatiivinen-kuva-afrikasta-ja-afrikkalaisista-suomalaisessa-mediassa\/","title":{"rendered":"Negatiivinen kuva Afrikasta ja afrikkalaisista suomalaisessa mediassa"},"content":{"rendered":"\n
\n

Suomessa asuu l\u00e4hes 50,000 afrikkalaista ja afrikkalaistaustaista ihmist\u00e4 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4mme on kasvanut tasaisesti. Suomalainen yhteiskunta on kuitenkin viel\u00e4 kaukana siit\u00e4, ett\u00e4 se tukisi tai muutoin pyrkisi edustamaan t\u00e4t\u00e4 ihmisryhm\u00e4\u00e4. Yhteiskunta t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s mediaa, mukaan lukien painetun ja virtuaalisen uutisen, TV , radion, lehdet, kirjat ja sosiaalisen median.<\/p>\n\n\n\n

Afrikan tarinaa on aina kerrottu vain yhten\u00e4 tarinana\u2026k\u00f6yhyys, sota, n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4, kuivuus, jne. T\u00e4st\u00e4 stereotyyppisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta mik\u00e4 tahansa maa vaikuttaisi kaipaavan apua. Meid\u00e4n on kuitenkin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 Afrikka on paljon muutakin kuin n\u00e4m\u00e4 kolonialistiset stereotypiansa kuten Afrikka \u201dvalkoisen miehen taakkana\u201d. Mill\u00e4\u00e4n ihmisryhm\u00e4ll\u00e4 ei ole monopolia k\u00f6yhyydest\u00e4, takapajuisuudesta, sodasta, n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4st\u00e4 jne.<\/p>\n\n\n\n

Valkoisen pelastajan mielikuva satuttaa ja vaikeuttaa aitoa kehityst\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ongelman taustalla on kolonialismi ja orjakaupan historia. Kun l\u00e4nsimaalaiset siirtomaaherrat astuivat Afrikan mantereelle noin 600 vuotta sitten, l\u00e4nsimaalainen media my\u00f6s aloitti hankkeen valkoisen pelastajan mielikuvan luomiseksi. Valkoisen pelastajan myytti on vakava ongelma Euroopassa ja Suomessa t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tietynlainen kuva Afrikasta ja afrikkalaisista nimenomaan Eurooppalaisten pelastuksen kohteena el\u00e4\u00e4 edelleen vahvana l\u00e4nsimaalaisissa yhteiskunnissa. Tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t eurooppalaiset ajattelemassa, ett\u00e4 afrikkalaiset tarvitsevat pelastusta itselt\u00e4\u00e4n ja viel\u00e4p\u00e4 eurooppalaisten toimesta on naurettava ajatus afrikkalaiselle. Mutta n\u00e4m\u00e4 ennakkoluulot ja v\u00e4\u00e4ristyneet ajatukset ovat syv\u00e4ll\u00e4. Yksi isoimmista ep\u00e4kohdista onkin se, ett\u00e4 eurooppalaiset (ja muut l\u00e4nsimaat) ovat olleet jo vuosisatoja riippuvaisia Afrikan mantereesta ja sen luonnonvaroista kuten mineraaleista. Afrikkalaisena voin sanoa, ett\u00e4 Eurooppa tarvitsee pelastusta itsekin ja monesta asiasta. Ahneus, kapitalismi, kolonialismi, rasismi, itsekkyys, jne. Jokainen ihminen, joka el\u00e4\u00e4 n\u00e4iden siivitt\u00e4m\u00e4n maailmankuvan alaisuudessa, tarvitsee kiireellist\u00e4 apua.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4lk\u00e4isi\u00e4 lapsia ja viidakkoa \u2013 kuva Afrikasta on hyvin suppea<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelma on se, ett\u00e4 vaikka olemme jo 2020-luvulla, afrikkalaisten representaatio ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ei ole juurikaan muuttunut yli 50 vuoden aikana. Suomalainen yhteiskunta ja l\u00e4nsimaalainen media ovat erityisen mieltyneet 1920-luvun Afrikan mielikuviin ja me emme oikeastaan koskaan p\u00e4\u00e4se n\u00e4kem\u00e4\u00e4n modernia Afrikkaa suomalaisessa saatikka l\u00e4nsimaalaisessa mediassa. Afrikkalaiset ja afrikkalaistaustaiset n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jatkuvasti rikollisina, laiskoina, k\u00f6yhin\u00e4 ja v\u00e4hemm\u00e4n etnisyyden edustajina mediassa (Suomessa ja muualla). Mediaa ei kiinnosta pidemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 positiivia onnistumistarinoita Suomen Afrikkalaisista vaan tilaa saa vain ep\u00e4suotuisat kuvat. L\u00e4nsimaalaisella ja suomalaisella medialla on historiassa pitk\u00e4t juuret afrofobian kasvattamisessa ja se on johtanut osaltaan rasistiseen kulttuuriin ja vihaan afrikkalaisia kohtaan. T\u00e4m\u00e4 kaikki vain siksi, ett\u00e4 voidaan edelleen oikeuttaa ja jatkaa valkoista ylivaltaa, yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 rasistisia rakenteita ja yh\u00e4 siten sortaa afrikkalaisia ja afrikkalaistaustaisia. Poliisi kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota afrikkalaisiin, ja ihmisi\u00e4 ahdistellaan. Kaikki t\u00e4m\u00e4 saa juurensa my\u00f6s afrikkalaisuuden negatiivisesta representaatiosta mediassa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 annettu kuva afrikkalaisista ei tule muuttumaan itsest\u00e4\u00e4n koska se ei ole neutraali. Se on osa kapitalistista viitekehyst\u00e4, jonka tarkoitus on mm. pit\u00e4\u00e4 afrikkalaiset alakynness\u00e4 ja samalla yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 kolonialistien ylivaltaa, joka edelleen hyv\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Afrikan manteretta ja sortaa afrikkalaisia. Afrikkalaisten ep\u00e4inhimillist\u00e4minen ja negatiivinen n\u00e4k\u00f6kulma afrikkalaisuuteen myy ja saa n\u00e4kyvyytt\u00e4. Positiivisen n\u00e4k\u00f6kulman tuominen esille muuttaisi koko yhteiskunnan dynamiikkaa, ja Suomen on kysytt\u00e4v\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n haluammeko me oikeaa yhdenvertaisuutta?<\/p>\n\n\n\n

Kolonisaation purkaminen on askel parempaan<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomen ja Euroopan tulee dekolonisoida mielens\u00e4 ja koulutuksensa. Eurooppa tulee pelastaa omilta ajatuksiltaan Afrikasta pelastettavana. T\u00e4m\u00e4 pelastaja narratiivi ja ajatusmaailma ei auta afrikkalaisia, vaan pit\u00e4\u00e4 Afrikan mantereen riippuvaisena ja p\u00f6nkitt\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 Eurooppalaisten itsetuntoa. Se yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s stereotypiaa valta-asetelmasta, joka m\u00e4\u00e4rittelee maailmankuvaa Euroopasta ja Afrikasta.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisen median dekolonisaatio kaipaa my\u00f6s muutosta representaatioon. Afrikkalaiset ja afrikkalaistaustaiset ovat huonosti edustettuna Suomalaisessa yhteiskunnassa ja yleisesti l\u00e4nsimaissa, erityisesti vaikuttamisen ja vallan asemissa. T\u00e4m\u00e4 on globaali ilmi\u00f6. Suomalainen media usein k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valkoisia eurooppalaisia ja muita ei-mustia ihmisi\u00e4 puhumaan Afrikasta ja afrikkalaisista aiheista, ihan kuin Suomessa asuvien afrikkalaisten joukosta ei l\u00f6ytyisi yht\u00e4k\u00e4\u00e4n asiantuntijaa. Suomalainen media my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvin tietynlaista kuvaa afrikkalaisuudesta mediassa ja samalla edist\u00e4\u00e4 ns. kolorismia antamalla tilaa l\u00e4hinn\u00e4 vaaleamman ihonv\u00e4rin omaaville afrikkalaisille tai afrikkalaistaustaisille.<\/p>\n\n\n\n

Kuten mainittu, media ei ole toistaiseksi ollut kovin kiinnostunut jakamaan positiivia onnistumistarinoita Afrikasta tai afrikkalaisista Suomessa. Media on hyvin monotonista, ja vain yksi ihmisryhm\u00e4 edustaa kaikkia muitakin. L\u00e4nsimaalaiset uskovat, ett\u00e4 Afrikka ei ole edistynyt muun maailman tavalla. Tietenkin Afrikasta l\u00f6ytyy my\u00f6s kehittyvi\u00e4 maita mutta sama p\u00e4tee my\u00f6s muihin maanosiin, kuten Eurooppaan. Afrikan mantere on t\u00e4ynn\u00e4 moninaisuutta ja elinvoimaa ja rikkautta. Afrikassa on paljon osaamista, asiantuntijuutta, vision\u00e4\u00e4rej\u00e4 ja vallankumouksellisia tekij\u00f6it\u00e4 \u2013 ihan niin kuin kaikkialla maailmassa. Kun media n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain tietty\u00e4 kuvaa Afrikasta, my\u00f6s oppineet ihmiset alkavat uskomaan siihen. On meid\u00e4n yhteinen vastuumme yhteiskuntana murtaa ja poistaa t\u00e4m\u00e4 v\u00e4\u00e4ristynyt, kolonialistinen ja stereotyyppinen kuva Afrikasta ja afrikkalaisista. T\u00e4m\u00e4 voisi olla hyv\u00e4 askel afrikkalaisten ja afrikkalaistaustaisten ihmisten sorron poistamisessa.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittanut: Eugene Ufoka<\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomessa asuu l\u00e4hes 50,000 afrikkalaista ja afrikkalaistaustaista ihmist\u00e4 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4mme on kasvanut tasaisesti. Suomalainen yhteiskunta on kuitenkin viel\u00e4 kaukana siit\u00e4, ett\u00e4 se tukisi tai muutoin pyrkisi edustamaan t\u00e4t\u00e4 ihmisryhm\u00e4\u00e4. Yhteiskunta t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s mediaa, mukaan lukien painetun ja virtuaalisen uutisen, TV , radion, lehdet, kirjat ja sosiaalisen median. Afrikan tarinaa on aina kerrottu vain […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":452,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-451","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/451","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=451"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/451\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":529,"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/451\/revisions\/529"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/452"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=451"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=451"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/afars.fi\/fifi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=451"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}